Vaikuttamista tapahtuu jatkuvasti ja monella tasolla. Välillä vaikuttaminen on tietoista, välillä tiedostamatonta. Toisinaan pieneltä tuntuvasta asiasta seuraa monta muuta ja paljon suurempaa.

Vaikuttamisen perustelut pyritään usein löytämään asia-argumenteista: tutkimusten mukaan faktat osoittavat niin tai näin. Mutta onko kyse sittenkin tunteisiin vetoamisesta ja todellisen päätöksenteon pohjautumisesta tunneperäisiin arvoihin? Näin voi ainakin osittain olla. Eri faktat vetoavat eri tunteisiin.

Perustelut saattavat myös unohtua. Muistan, kuinka vanhempani painostivat minua osallistumaan lukioni vanhojen tansseihin, vaikken olisi halunnut. Perusteluna saattoi olla se, että tansseista jää minulle mukava kokemus ja muisto. Ehkä vanhempani halusivat myös itse päästä osallistumaan juhlaan – riippumatta siitä, miten he tahtonsa perustelivat.

Joka tapauksessa vanhempani onnistuivat vaikuttamaan minuun: osallistuin tansseihin ja kaikki edellä mainitut toiveet toteutuivat. Vanhempani silti tuskin osasivat arvata, että alkaisin pian seurustella parini kanssa ja edelleen eläisimme yhdessä.

*****

Johtaminen on ihmisten ohjaamista johtajan tahdon mukaiseen suuntaan. Näin ollen johtaminen on mitä suurimmassa määrin vaikuttamista.

Hyvä johtaja johtaa ja vaikuttaa alaisiinsa esimerkiksi palautteella. Myönteinen palaute kannustaa, motivoi ja vahvistaa johtajan tahdon mukaista toimintaa. Korjaava palaute on rakentavaa ja sillä johtaja sekä pyrkii lopettamaan tahtonsa vastaisen toiminnan että ohjaamaan mieleiseensä suuntaan.

Hyvä johtaja osaa myös itse ottaa vastaan palautetta. Hän ei toki voi – eikä hänen pidäkään – olla kaikille palautteen antajille mieliksi muuten kuin korkeintaan kuuntelemalla ja yrittämällä ymmärtää. Monesta palautteesta voi silti halutessaan oppia.

Hyvä johtaja vaikuttaa toimimalla itse esikuvana ja esimerkkinä.

*****

Miten yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan yhteiskunnassamme? Kaikki eivät halua eikä kaikkien kannatakaan esimerkiksi lähteä mukaan politiikkaan. Oman aikansa antaminen vaikkapa urheiluseuran juniorivalmentajana tai huoltajana voi vaikuttaa kunnioitettavan monen lapsen, nuoren ja aikuisenkin elämään.

Pikkulapsilla vaikuttamisen keinot ja mahdollisuudet ovat harvassa, mutta iän myötä valta ja vastuu kasvavat. Mielestäni on pitkälti jokaisesta meistä itsestämme kiinni, millaisen paikan ja roolin elämässä otamme. Vaikka lähtökohdat vaihtelevatkin, Suomessa lähes jokainen nuori ja aikuinen voi ratkaisevasti vaikuttaa omaan elämäänsä.

En tarkoita, että kaikki menestymiset ja epäonnistumiset olisivat yksilöstä johtuvia, mutta monet kyllä ovat. Vielä suuremmassa määrin suhtautuminen myötä- ja vastoinkäymisiin on meistä itsestämme kiinni. Eri asia tietysti on, haluammeko myöntää tämän vai sysätä korostetun suurta vastuuta esimerkiksi yhteiskunnalle tai työnantajalle.

Suhtautuminen vaikuttamismahdollisuuksien käyttämiseen on mitä suurimmassa määrin jokaisen pään sisäinen asia, joka sitten tavalla tai toisella näkyy ulkopuolellekin. Yksi vaikuttamismahdollisuuksien käyttämistapa on yhteistyö. Siihenkin kuuluu vastuun ottaminen omasta asenteesta ja toiminnasta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ylöjärven Uutisissa 10.2.2016