Pääsiäisyön messu on puhutteleva. Olen kerran osallistunut siihen. Voisin haluta tehdä siitä itselleni perinteen.

Toistaiseksi olen kuitenkin vedonnut muun muassa iltaunisuuteeni ja mieluummin herännyt aikaisin aamulla. Myös päiväjumalanpalvelus on hyvä.

***

Pääosa elämästä on arkea ja siksikin arjen sujuminen ja siitä nauttiminen on tärkeää. Ei kannata panostaa vain juhlaan. Juhlapyhät katkaisevat silti ihanasti arjen – ainakin monilla meistä.

Virallisia pyhäpäiviä on Suomessa kolmetoista eli noin yksi jokaista kuukautta kohden. Osa niistä osuu aina sunnuntaille, mutta suuri osa työviikolle suoden useille ylimääräisen vapaan.

Toisille katkos normaalirytmiin on toivottu ja siihen ladataan paljon odotuksia. Toisille se taas on kauhistus: tasainen työrytmi katkeaa ja tulostaso kärsii. Eri pyhillä on erilaiset juuret ja perustelut, joten kaikki eivät ole samalla tavoin ”pyhiä” ja muuttumattomia ainakaan sen suhteen, mihin kohtaan kalenteria ne milloinkin sijoitetaan.

***

Kun lapsena vietin pääsiäistä mummilassa Etelä-Pohjanmaalla, tapanamme oli polttaa kokkoa. Kekoon kerättiin risujen lisäksi vaikka mitä. Erityisen mieleenpainuvia olivat kuumuudessa paukkuvat spraypullot. Ymmärtääkseni menettely ei ollut järin ympäristöystävällistä, mutta kyse oli juhlasta ja myös maaseudusta, jolla roska-auto ei kiertänyt.

Kokon tarkoitus oli paitsi viihdyttää sekä lapsia että aikuisia, myös karkottaa pääsiäisnoitia eli trulleja. Ei siinä tietääkseni ollut mitään suurta ristiriitaa uskonnollisten isovanhempieni muiden pääsiäisenviettotapojen kanssa. Samahan koskee aivan yleisesti vaikkapa joulupukkia ja -kirkkoa: moni yhdistää ne sulavasti joulunpyhiinsä.

***

Osa niin kutsutuista perinteistä on satoja vuosia tai vieläkin vanhempia, osa melko uusia. Eri puolilla Suomea toimitaan välillä hyvinkin eri tavoin. Perinteisiin vetoaminen ei aina ole kovinkaan älyllistä, mutta tunnepuolella vetoajalle usein sitäkin tärkeämpää.

Perheet ja suvut – tai juhlapyhiä yksin tai ystäviensä kanssa viettävät – rakentavat jokainen omat pienet tai suuret perinteensä. Juhlapyhien tarkoituksena lienee juhlimisen lisäksi tarjota myös mahdollisuus muun muassa hiljentymiseen ja lepoon. Rauhoittuminen aina silloin tällöin antaa voimaa.

On kuitenkin luonnollista, eikä mikään uusi asia, että kaikki eivät esimerkiksi työstä johtuen voi viettää pyhiä täysin samanaikaisesti. Äitini on pappi, joten muun muassa sitä kautta olen lapsesta asti seurannut luontevaa työn ja juhlien yhteensovittamista. Vaikka viettäisimme pyhiä hieman eri aikoihin ja vaihtelevassa seurassa, pääasia on, että vietämme. Ja jos ja kun joku ei tahdokaan viettää, niin sekin hänelle suotakoon.

***

Miten nykyään vietän pääsiäistä? Vaihtelevasti. Joka tapauksessa se on minulle rakas juhlapyhä, josta olen kiitollinen.

Pääsiäistäni voi edeltää paasto. Silloin juhlapöydän antimet ovat aivan korostetussa roolissa. Itse en ole tavannut järjestää suurta juhlaa, vaan ennemminkin olen etuoikeutettuna päässyt valmiisiin pöytiin. Pääsiäisherkuista minulle ehdottomasti tärkein on äitini tekemä pasha.

Tänäkin pääsiäisenä saan viettää aikaa monien läheisteni kanssa. Se on parasta. Kokkoa en aio polttaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ylöjärven Uutisissa 23.3.2016