Milloin Sauli Niinistö ilmoittaa olevansa käytettävissä toiselle kaudelle? Ilmoittaahan hän näin? Koska ylipäänsä kannattaa kertoa aikeistaan?

Suomen tasavallan presidentin vaaliin on vielä aikaa, mutta kaksi ehdokasta on jo ilmoittautunut kisaan: Keskustan Matti Vanhanen ja Vihreiden Pekka Haavisto. Tilanne on tällainen tätä kolumnia kirjoittaessani – mutta onko ehdokkaita enemmän, kun kolumni julkaistaan tai pian sen jälkeen?

Istuva on vahvoilla

Sauli Niinistön kannatus on tällä hetkellä ylivoimainen. Hän on todellakin ”koko kansan presidentti”.

Tilastojen valossa Niinistö olisi toki muutenkin melko vahvoilla jatkokaudelle. Istuva tasavallan presidentti on nimittäin hävinnyt vaaleissa viimeksi 80 vuotta sitten. Näin kävi P. E. Svinhufvudille vuonna 1937.

Kokoomuksen kannalta olisi hienoa, jos Sauli Niinistö ilmoittaisi ehdolle lähtemisestään kuntavaalien alla. Siitä puolue saisi muiden ansioiden ohella myönteistä nostetta. Toisaalta on spekuloitu myös sitä, että Niinistön ja hänen kannattajiensa olisi parasta vielä odottaa: joskus aikainen kisaan ilmoittautuminen voi syödä ehdokkaan kannatusta. Riippuu vaaleista ja henkilöstäkin.

Pekka Haavisto ilmiselvästi taktikoi toisin. Uskon yhden hänen ehdolle lähtemisajankohtansa perusteista olleen Helsingin kuntapolitiikka ja tuleva pormestarikamppailu Vihreiden ja Kokoomuksen välillä.

Presidentin puoliso

Tasavallan presidentti puolisoineen on instituutio. Muun muassa siksi tasavallan presidentin kanslian internet-sivuillakin on omat osionsa presidentin puolisosta Jenni Haukiosta. Hän on tyylikäs, edustava, koulutettu ja monipuolinen nainen. Hänellä on oma uransa puolison tehtävien lisäksi.

Vältän yleensä vertaamasta itseäni presidenttien puolisoihin, koska siihen ei mielestäni ole mitään erityistä syytä. Toisaalta en voi olla kiinnittämättä huomiota esimerkiksi siihen, että olen syntynyt samana vuonna kuin Jenni Haukio.

Tasavallan presidentin puolison asema velvoittaa ja on varmasti raskas. Haukio on kuitenkin luotettava henkilö hoitamaan tätäkin tehtävää. Uskon hänen tukevan vahvasti kumppaniaan enkä usko, että hän koskaan esimerkiksi aiheuttaisi mitään merkittävää skandaalia. Minun on myös vaikea kuvitella, että hän liikkuisi missään huolittelemattomana – toisin kuin minä esimerkiksi jumppatrikoissa lähikaupassa.

Presidentin tehtävät

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin sekä toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä ja neuvotteluissa.

Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Tasavallan presidentillä on myös monia muita yksittäisiä tehtäviä, jotka on määritelty eri laeissa.

Näiden tehtävien isäksi Sauli Niinistö on toiminut muun muassa erinomaisena arvojohtajana. Se on yksi asia, jota kunnioitan suuresti.

Tuleeko uusi ilmiö?

Viimeaikaiset tasavallan presidenttimme ovat kaikki olleet omanlaisiaan ilmiöitä jo ennen valintaansa ja myös sen jälkeen. Lisäksi ilmiöitä löytyy valitsematta jääneistäkin: esimerkiksi Elisabeth Rehn ja Pekka Haavisto.

Tulevissa vaaleissa en usko Matti Vanhasen voittoon enkä myöskään Pekka Haaviston yltävän samaan kuin viimeksi. Mutta joku toinen saattaa sen tehdä. Kuka? En tiedä, mutta seuraan kiinnostuneena ja jopa hieman innostuneenakin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ylöjärven Uutisissa 22.2.2017