Uusi alku. Näinhän me yleensä ajattelemme esimerkiksi vuodenvaihteesta. Jotain ehkä lopetetaan ja jotain muuta taas aloitetaan.
Onko sinulle koskaan käynyt niin, että olet ensin tavoitellut tiettyä tehtävää, saanut sen ja tyytyväisenä lähtenyt toteuttamaan sitä – mutta myöhemmin olet todennut, ettei homma enää annakaan sinulle sitä mitä alun perin tahdoit? Minulle on. Useasti.
Olenko tämän vuoksi epäonnistunut? En välttämättä lainkaan. Päinvastoin.
Mielestäni kyse on siitä, että terve ja vireä ihminen kaipaa uusia haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. On hyvä hoitaa erilaisia tehtäviä ja siten saada laajaa näkemystä ja kokemusta.
Kyse ei siis ole luovuttamisesta sanan kielteisessä merkityksessä, vaan enemmänkin vaikkapa siitä, että ymmärtää antaa tilaa uusille ja itseä innokkaammille henkilöille. Kyse ei myöskään ole siitä, etteikö tehtävä alun perin olisi ollut itselle mielekäs. Varmasti oli. Mutta aikansa kutakin.
Vanhan nyrkkisäännön mukaan viisi vuotta yhdessä työssä on aika, jonka jälkeen ihmisen viimeistään pitäisi uudistua ja myös hakeutua uusiin toimiin. Minä en vielä koskaan ole työskennellyt noin pitkään samassa paikassa.
Nopeita muutoksia kannattava koulukunta puhuukin jopa parin vuoden välein suositeltavista vaihdoksista. Sopii monessa tilanteessa minulle, muttei aina eikä kaikille koskaan. Riippuu sekä ihmisestä että asiasta. Pitkäaikaisuudellakin on etunsa: se voi tuoda esimerkiksi johtamiseen vakautta ja johdonmukaisuutta.
Osa muutoksista vaatii hyvin pitkäjänteistä panostusta. Uudet tavat eivät luonnistu itsestään, vaan niihin pitää keskittyä. Aikaa kannattaakin käyttää säännöllisesti myös ajatteluun – ei vain puhumiseen ja tekemiseen.
Hyvän työn tai muutoksen mittari ei kuitenkaan ole, paljonko siihen käyttää tunteja. Runsas ajankäyttö ei nimittäin mitenkään itsessään takaa onnistumista. Se saattaa jopa pilata lopputuloksen, jos liikaa keskittyy toisarvoisiin yksityiskohtiin.
Vaikka sattuisi olemaan jonkin sortin johtaja, päällikkö tai muu pomo, niin ei joka asiaan silti tarvitse puuttua. Taitava tiimihengen luoja antaa muiden toimijoiden tehdä omat osuutensa. Kas näin säästyy lopulta kaikkien aikaa ja energiaa.
Nuo säästyneet voimavarat on sitten mahdollista käyttää taas uusiin haasteisiin. Aikansa kutakin.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ylöjärven Uutisissa 10.1.2018
Jätä kommentti